MANGAA x3

En tiedä mistä tämä innostus syntyi, mutta luin ensimmäistä kertaa elämässäni mangaa. Ennen ei ole kiinnostanut sitten yhtään. Nuorempanakin ärsytti vain se, että tätä luetaan "väärinpäin", joten en jaksanut edes yrittää. Nyt sitten eräänä päivänä ajattelin, että mun täytyy sivistää itseäni ja lukea edes yksi osa jostakin sarjasta. Ajattelin aloittaa helposta ja lukea jotain söpöä. Ja kissat ja koirat ovat sieltä söpöimmästä päästä. En tosiaan ajatellut, että tykästyisin näin kovasti. Saati sitten, että nämä menisivät niin kovin tunteisiin, että ihan itkua tirauttelisin. Tässä nyt haluan kuitenkin ihan lyhyesti mainita kolmesta ensimmäisestä mangasta mitä koskaan olen lukenut.

NATSUMI HOSHINO - NEITI KOUME, TIIKERIRAITA 1

Neiti Koume, on suloinen aikuinen kissaneiti. Koumen elämä muuttuu, kun se löytää eksyneen ja nälkiintyneen kissanpennun ja vie sen kotiinsa. Kissanpentu muuttaa Koumen perheeseen asumaan ja saa nimekseen Koyuki. Kouyki on äksy pentu, jonka suosikki puuhaa on kiusata Koumea.

Pidin tästä hurjasti, yllätyin jopa kuinka paljon. Pidin piirrostyylistä ja siitä kuinka aidon oloisiksi kissat oli tehty. Kissat olivat niin söpöjä, että välillä ihan ällistyin. Koumea kävi tosin välillä sääliksi, kun kissanpentu ja lapset kiusasivat raukkaa niin paljon. :D Tätä lukiessa tuli kyllä omaa kissaa niin kova ikävä, että ihan jo senkin takia meinasi tulla tippa linssiin välillä. Tästä oli hyvä aloittaa! Ja suosittelenkin tätä kaikille kissanystäville luettavaksi!

Teos: Neiti Koume, Tiikeriraita 1

Alkuperäinen nimi: Kijitoraneko no Koumesan vol. 1

Ilmestynyt: 2008 | Suomennos: 2013

Kirjailija: Natsumi Hoshino

Sivuja: 192

Kustantaja: Tammi

SAYURI TATSUYAMA - KIRJEITÄ KOIRIEN MAASTA 1

Kissojen jälkeen hieman koiria.. Kirjeitä koirien maasta kertoo koirista, jotka kuolevat ja pääsevät taianomaiseen paikkaan, jota kutsutaan Koirien maaksi. En tiedä miksi, mutta olin jotenkin kuvitellut tämän tarinan kertovan itse siitä Koirien maasta ja koirien elämästä kuoleman jälkeen siellä maassa. Olin hieman väärässä. Viisi tarinaa siitä kuinka omistaja tapaa koiransa ja kuinka ihana elämä heillä on yhdessä, kunnes koiravanhus (eikä aina edes se vanhus) kuolee. Tarinat sitoutuvat todella löyhästi toisiinsa, kun edelliset hahmot saattavat vilahtaa uuden hahmon tarinassa. 

Mun oli oikeasti pakko pitää tästä parin viikon tauko luettuani kaksi ensimmäistä tarinaa. Eläimen kuolema ottaa aina koville ja oon just niitä tyyppejä, kuka itkee leffoissakin enemmän eläimen kuin ihmisen kuolemalle. Piirrostyyli on kaunista ja koirat ovat söpöjä säihkyvine silmineen. Joten kyllä, itkin kahden ensimmäisen tarinan kohdalla ihan kunnolla ja totesin, että pistän tämän jäähylle. Totesin myös, kun vihdoin tämän loppuun luin, etten taida jatkaa tämän sarjan parissa. Itkeminen ei innosta ja jo viisi ensimmäistä tarinaa alkoivat käydä hieman puuduttaviksi. Koirat kuolemansa jälkeen lähettävät kirjeet omistajilleen, joissa kertovat olevansa nyt Koirien maassa kuka mitäkin tekemässä (yksi koira oli mm. leipuri). Sama tarina käytännössä toistui uudestaan ja uudestaan. Jos piirrostyylistä jotain valitettavaa keksin, niin en pitänyt siitä, kuinka koirat olivat ihmismäisiä omassa maassaan, kävellen kahdella jalalla kuin ihmiset. Se vei palan koirien söpöydestä pois. 

Teos: Kirjeitä koirien maasta 1

Alkuperäinen nimi: Aru Hi Inu no Kuni kara Tegami ga Kite 

Ilmestynyt: 2012 | Suomennos: 2014

Kirjailija: Sayuri Tatsuyama

Sivuja: 172

Kustantaja: Sangatsu Manga

KANATA KONAMI - CHI'S SWEET HOME 1

Perhe löytää puistosta aivan uupuneen ja eksyneen kissanpennun (jep, kuulostaa hieman tutulta) ja vievät sen kotiinsa. Yamadan perhe antaa kissalle nimeksi Chi ja se jää asumaan perheen luo. Perheeseen kuuluu äiti, isä ja pieni poika. Kissanpentu tuo perheen elämään jännitystä ja ihmetystä, sillä kaiken huipuksi taloyhtiössä ei olisi lupa pitää lemmikkejä. Välttääkö perhe emännöitsijän tarkan katseen..

En kestä miten ihania nämä ovat. Olen tähän mennessä lukenut 5 osaa ja sarjaan kuuluu 12 osaa. Yritän nyt hieman hidastella tämän kanssa, sillä en haluaisi näiden luettavaa ja tätä katsoessa tulee oikeasti naurettua ääneen. Jotenkin pystyn myötäelämään ihan täysillä Chin kanssa. Vaikkakin taisin tämän ensimmäisen osan perusteella olla hieman ristiriitaisissa fiiliksissä, sillä alkuun en tiennyt ärsyttääkö vai ei, kun Chi puhuu lässyttämällä. Tähän kuitenkin tottui ja nyt Chi on vain söpö! Kaikki kissaihmiset lukekaa!

Teos: Oma koti kullan kallis 1

Alkuperäinen nimi: (englanniksi) Chi's Sweet Home 

Ilmestynyt: 2004 | Suomennos: 2011

Kirjailija: Kanata Konami

Sivuja: 162

Kustantaja: Sangatsu Manga

Löytyykö teiltä muilta aukkoja sivistyksestä tai ns. lukuvikoja jonkun kirjan/genren suhteen? Tää oli mun yksi monista aukoista, mutta nyt se on paikattu!