tiistai 21. toukokuuta 2019

10 OMAN HYLLYN HIMOTUINTA 2019 - ja miten meni viime vuoden pinon kanssa?



Haaste on aiemmin pyörinyt mun blogissa nimellä 10 oman hyllyn odotetuinta -> Mutta koska alkuperäinen idea on lähtöisin ihanalta Katrilta (Pieni kirjasto -blogi), ja alkuperäinen nimi on 10 oman hyllyn himotuinta, vaihtukoon tämä nimi nyt täälläkin. Sillä jotenkin tuo sana "himotuinta" kuvaa näitä valitsemiani kirjoja paremmin, ainakin tänä vuonna!

Viime vuoden pinon näette yllä olevassa kuvassa. Arvatkaapa monta luin? YHDEN. Ajattelin, että ainakin kolme.. mutta ei. Luin Maasin Keskiyön kruunun (joka oli hyvä!), ja aloitin kolmea kirjaa, mutta jätin ne parempaa aikaa odottamaan. Kyllä näistä edelleen himoitsen kaikkia, mutta nähtävästi himoitsen montaa muutakin kirjaa.

10 oman hyllyn himotuinta 2019


Francesca Zappia - Eliza and Her Monsters : Tämä on ainoa kirja, joka siirtyi viime vuoden listalta tällekin. Mä himoitsen tätä suuresti ja se on myös tämän vuoden Hyllynlämmittäjä -pinossani. Miten nämä hyvät kirjat ovat edelleen lukematta?

Lucinda Riley - Myrskyn sisar : Kun edellinen osa Seitsemän sisarta tuli luettua loppuun, olen himoinnut jatkoa siitä asti. Mutta tiedän jo milloin aion tämän lukea! Lähden Kroatiaan muutaman viikon päästä ja mulla on tästä kirjasta myös pokkariversio, sen pakkaan laukkuun ensimmäisenä!

Becky Albertalli & Adam Silvera - What if It's Us? : Tämä menee vähän samaan kategoriaan Eliza and Her Monsters -kirjan kanssa. Mä tyyliin ennakkotilasin tämän kirjan, koska ajattelin lukevani tämän heti. Ja silti, siellä se edelleen nököttää hyllyssä lukemattomana. Mä taisin itseasiassa lukea tätä jo n. 70 sivua, mutta jouduin jostain syystä jättämään kesken? En yhtään muista mikä tuli tielle.

Holly Bourne - Katsokaa miten onnellinen olen : Tämä on odottanut kesää hyllyssäni, sillä Holly Bourne <3 

Elina Rouhiainen - Aistienvartija : Tämä vähän hävettää, että on vielä lukematta. Edellinen osa oli nimittäin yksi viime vuoden suosikki luetuista kirjoista. Pian!

Marissa Meyer - Scarlet : Sain eilen loppuun Cinderin, tämän sarjan ensimmäisen osan. Ja vitsit kun se jäi ihan kesken! Joten odotan malttamattomana miten tämä tarina jatkuu.

George R.R. Martin - Kuninkaiden koitos : Oikeasti olisi pitänyt varmaan ottaa se ensimmäinen osa Valtaistuinpeli tähän kuvaan, mutta kun sen olen jo joskus muutamia vuosia sitten lukenut. Haluan kyllä aloittaa GOTin lukemisen alusta ja jatkaa vihdoin tähän toiseen osaan. Voi GOT. Ihan itkettää. Haluaisin siis unohtaa kaikki muut kirjat nyt ja hypätä tämän matkaan.

Magdalena Hai - Kolmas sisar : Siskoni osti tämän minulle joululahjaksi. Ja olen kuullut tästä käytännössä vain hyvää. Joten haluaisin ihan hirveästi jo tarttua tähän!

Jessica Townsend - Meinioseppä: Morriganin kutsumus : Haluaisin niin jo tarttua tähän(kin)!! Mutta maltan heinäkuuhun asti. Ai miksi? Siksi, että me päätettiin parin kaverin kanssa perustaa oma lukupiiri! Ja tää on meidän heinäkuun kirjana! Niin siistiä ja kivaa!!

Rachel Hawkins - Prince Charming : Tämä on hyllyni varmaan viimeisin ostos sen takia, että kansi on niin älyttömän nätti! Ja siis jos rehellisiä ollaan, mä oon aika heikkona tarinoille prinsseistä ja prinsessoista. Haha.



Nyt taas onnellisesti unohdan tämän listan ja palaan asiaan toukokuussa 2020 (jos muistan). Katsotaan kuinka käy!

perjantai 3. toukokuuta 2019

SARAH J. MAAS: VARJOJEN KUNINGATAR


AAAA EN KESTÄ ODOTTAA MELKEIN VUOTTA SEURAAVAAN SUOMENNOKSEEEEEEN! pieni avautuminen tähän alkuun. taas. olkaa hyvät.

Vaikka kuinka yritin viivytellä tämän lukemista, venytin ja venytin, ei se auttanut. Joudun odottamaan seuraavaa osaa melkein vuoden (jos Gummerukselta tulee seuraava osa ensi keväänä??). Tein itseasiassa itselleni hieman hallaa tällä lukemisen venyttämisellä, tai uskon kirjan kärsineen siitä. Alku nimittäin tuntui vähän puuduttavan pitkältä ja tuntui että mitään ei oikein tapahtunut. Innostuin kovasti vasta sitten, kun suosikkihahmoni Rowan astui taas mukaan kuvioihin noin 200 sivun jälkeen.

Tähän väliin pitää varmaan sanoa, että jos et ole aiempia osia lukenut (tai olet, mutta tämä uusin vielä lukematta) ja haluat välttyä spoilereilta, LOPETA LUKEMINEN TÄHÄN. Tästä kirjasta puhuminen ilman spoilereita on nimittäin tooodella vaikeaa.

Celaena esiintyy vihdoin taas omalla oikealla nimellään, Aelin Galathyniuksena, Terrasenin kuningattarena. Hän on palannut sinne, missä sarjan ensimmäiset kaksi osaakin olimme, Riftholdiin. Rifthold on synkempi kuin koskaan aiemmin, kaduilla ja viemäreissä kulkee nimittäin valgidemoneita vartioimassa kaupunkia ja nappaamassa kiinni kapinallisia. Aelin ja hänen muu joukkonsa piileskelee päivät Aelinin asunnolla erään varaston kattohuoneistossa. He käyvät vuorollaan tiedustelemassa ja vakoilemassa kaupunkia, tekevät suunnitelmia siitä, miten edetä ja pelastaa ystävänsä. Sillä paha kuningas on ottanut valtaansa oman poikansa, Aelinin rakkaan ystävän Dorianin, hän on istuttanut poikaansa demonin. Aelin, Chaol ja muut kumppanit tekevät kaikkensa pelastaakseen Dorianin, mutta onko mitään enää tehtävissä? Onko Doriania enää? Olisiko armollisinta vain tappaa Dorian?

Kuten jo aiemmin mainitsin, innostuin kirjasta enemmän heti kun Rowan palasi kuvioihin. Aelinin oma haltiasoturi, johon tutustuimme edellisessä kirjassa. Sain kivan jännityksen tunteen lukemiseen, sillä shippaan näitä kahta niin paljon, että pelkäsin Rowanille käyvän huonosti. Sillä miten Rowan pärjää Riftholdissa ilman haltian voimiaan? 
Ja toinen mistä pidin erityisesti, oli Manon Mustanokan kappaleet <3 Tykästyin näihin hiljalleen edellisessä osassa ja tässä osassa taas odotin näitä varmaan eniten! 

Sitten asioita jotka hiertivät mieltä: Niin paljon kuin tän sanominen sattuukin, niin CHAOL. Äh, miksi Maas päätti kirjoittaa tästä hahmosta näin rasittavan? Pidin nimittäin Chaolista ensimmäisessä ja toisessa osassa ehkä eniten. Toiseksi, tässä oli pari mun mielestä ehkä liian helppoa kuolemaa. Ja kolmanneksi, mikä pakkomielle tässä on saada joka hahmo paritettua keskenään? Tää asia häiritsi lopuksi mua varmaan kaikista eniten :D

Eli oikeasti pidin tästä osasta paljon, mutta en niin paljon kuin edellisestä osasta. Yli 700 sivua oli ehkä hieman liikaa, tätä olisi pystynyt tiivistämään hieman. En osaa yhtään odottaa mitä seuraavassa osassa tapahtuu, mutta haluaisin jo tietää. Tsemppiä siis mulle :DD pahimmassa tapauksessa ehdin unohtaa tärkeät asiat seuraavan osan ilmestyttyä ja en jaksa lukea näitä alusta asti (ihan vaan kun aika ei riitä uudelleenlukuun näin lyhyellä välillä).

Koska verivala sitoi nyt hänet ja haltiaprinssin yhteen ikuisiksi ajoiksi, miehen poissaolo tuntui siltä kuin häneltä puuttuisi raaja. Hänestä tuntui yhä samalta, vaikka hänellä olikin paljon tehtävää, vaikka carranamin kaipaamisesta ei ollutkaan mitään hyötyä, ja vaikka mies epäilemättä läksyttäisi häntä sen vuoksi.s.16-17

Teos: Throne of Glass - Varjojen kuningatar
Alkuperäinen nimi: Queen of Shadows
Ilmestynyt: 2015 | Suomennos: 2019
Kirjailija: Sarah J. Maas
Sivuja: 743
Kustantaja: Gummerus
Arvostelukappale - Kiitos kustantajalle!
Takakannesta:

Celaena Sardothienilta on riistetty kaikki mitä hän rakastaa. Mutta nyt hän palaa hakemaan kostoa, pelastamaan ennen niin loistokkaan valtakuntansa ja kohtaamaan menneisyytensä haamut.
Hän on ottanut haltuun oikeutetun paikkansa valtaistuinpelissä Aelin Galathyniuksena, Terrasenin kuningattarena. Mutta ennen kuin hän voi nousta valtaistuimelleen, hänen täytyy taistella: 
Serkkunsa puolesta, joka oli valmis kuolemaan hänen edestään. 
Ystävänsä puolesta, joka on teljetty kammottavaan tyrmään.
Kansansa puolesta, jonka julma kuningas on orjuuttanut ja joka odottaa kuningattarensa voitokasta paluuta.