Saimi ja Juho. Juho ja Saimi. Maalla asuvat sisarukset ovat aina olleet yhdessä. He kääntävät toistensa lauseet ympäri, puhuvat biisilainauksin ja ajattelevat kuin yhteisin aivoin. Tai ajattelivat. Kun Juho lähtee kaupunkiin lukioon, Saimi jää yksin. Helpompaa kuin hankkia uusia ystäviä on paeta nettiin. Pian Saimi on koukussa blogiin, jota luulee veljen lukevan, ja kokee jännittävää yhteyttä sen kirjoittajan kanssa. Blogi alkaa ohjata hänen valintojaan, todellisuus sekoittua netin todellisuuteen, identiteetit hämärtyvät. Kuka blogia pitävä Sumu oikein on?
Nutcase on romaani totuuden ja harhan rajamailta. Se herättää pohtimaan miten pienistä aineksista teemme oletuksia ja miten mikään ei ole välttämättä niin kuin luulemme.
Nutcasen kansikuva herätti huomioni kevään katalogeja selaillessani. En oikeastaan odottanut teokselta mitään. Tiesin vain, että kyseesssä on suomalaisen kirjoittama nuortenkirja. Kotimaisten kirjailijoiden teokset ovat usein olleet aika hännällä lukupinossani, mutta tämä jostain syystä kiilasi monen ohi. Kärsin kuukauden sisällä suuresta lukujumista, joten liekö kirjan pieni sivumäärä houkutellut tarttumaan tähän.
Kirjan päähenkilö Saimi asuu maalla perheensä kanssa. Kaukana kaupungista asuvat sisarukset ovatkin aina olleet kuin paita ja peppu. Saimilla ei oikeastaan ole omia kavereita vaan hän on aina leikkinyt ja hengaillut veljensä ja tämän parin kaverin kanssa. Kun veli lähtee kaupunkiin lukioon, jää kotiin vain Saimi ja vanhemmat. Saimilla on vaikeaa ja ankeaa, sillä koti on hiljainen jos vanhempien riitelyä ei oteta huomioon. Saimi uppoutuu blogien maailmaan mielummin kuin hankkisi itselleen kavereita. Yksi blogi nousee Saimin suosikiksi ja hän alkaa saimaistua blogia kirjoittavan Sumun kanssa. Sumulla on samanlaisia ajatuksia kuin Saimilla ja hän alkaa tuntea yhteyttä blogin pitäjään.
Alusta asti tekstistä välittyi ahdistava tunnelma ja fiilis. En yleensä pidä ahdistavista kirjoista, mutta silti tämän kanssa jatkoin sitkeästi eteenpäin. Tavallaan halusin tietää mitä tapahtuu, tavallaan en. En myöskään tykkää arvailla mitä kirjoissa tulee tapahtumaan, tai tässä tapauksessa kuka blogia pitävä Sumu on. Jossain vaiheessa lukemista kuitenkin huomasin, että pohdin jokaisen hahmon kohdalla "Voisiko hän olla Sumu?". Ja jossain vaiheessa totesin olevani 99% varma Sumun henkilöllisyydestä. Oikeaksi epäilykseni osuivatkin. Kirja pisti myöskin epäilemään Saimin järjen juoksua. Saimi alkoi tehdä oletuksia ja epäilyjä pienimmistäkin asioista ja blogi ohjasi hänen elämäänsä. Jouduin pohtimaan paljon, että kuvitteliko päähenkilömme tapahtuvia asioita vai tapahtuivatko ne oikeasti.
Saimin veljen Juhon käytös oli hieman pöyristyttävää, mutta toisaalta hyvin ymmärrettävää. Se miten välinpitämättömäksi hän muttui Saimia kohtaan oli mielestäni ärsyttävää. Saimi ei ymmärtänyt, kuinka Juho voi välillä jäädä kaupunkiin viikonlopuksi ja olla tulematta kotiin. Juholla oli vihdoin mahdollisuus alkaa itsenäistymään, joten olisin luultavasti itsekin tuossa tilanteessa ottanut hieman etäisyyttä perheeseeni. Itselläni tuli tunne, että Saimi on aina hieman roikkunut Juhon ja hänen kavereidensa perässä. Sillä jos he olisivat niin tärkeitä ja hyviä ystäviä niin kuin Saimi kuvaili, miksi Juho viikonloppuina kotiin tullessa hengailisi keskenään poikien kanssa. Miksi Juho ei edes pyydä Saimia mukaan tai kysy mitä hänelle kuuluu?
Plussaa tämä kirja saa totisesti siitä, että tunnelma välittyi niin hyvin. Odotin kuitenkin kirjan lopulta jotain enemmän, joten se laski fiilistäni koko paketista. Voi olla, että olen kirjalle hieman liian vanha lukija. Tämä sopisi hyvin yläaste ikäiselle. En pidä suomalaisista kirjoista tai ainakaan ne eivät ole suosikkejani. En mahda itselleni mitään, mutta kun luen kirjaa joka sijoittuu Suomeen ja on täynnä suomalaisia nimiä.. minun tekee mieli sulkea kirja heti. Alussa taisinkin hieman irvistellä maalaismaisemalle ja Juholle ja Saimille. Kyllä siihen sitten tottui ainakin jotenkin.
Kirjassa keskeisessä osassa oleva Sumun blogi on luettavissa oikeasti netissä. Kun kirja julkaistiin, tuli blogikin lukijoiden luettavaksi. Tämä oli toinen asia jonka vuoksi kirja vaikuttikin mielenkiintoiselta katalogissa. En ole ennen lukenut kirjaa joka laajenee blogimaailmassa. Vilkaisinkin Sumun blogin läpi kirjan luettua, mutta ei se kovin kummoinen ollut. En itse jaksanut lukea kaikki postauksia.
lelunionpakattu.vuodatus.net linkistä löydät Sumun blogin. Suosittelen kumminkin lukemaan blogia kirjan lukemisen jälkeen, näin vältyt spoilaantumiselta ja ymmärrät enemmän teksteistä.
Arvosana: ♥♥½
Teos: Nutcase
Kirjailija: Laura Lähteenmäki
Sivuja: 195
Kustantaja: WSOY
Mistä: Kirjastosta
