SUZANNE COLLINS - VIHAN LIEKIT

Nälkäpeli #2
Sisältää spoilereita edellisistä osista.

kuva täältä

EDESSÄ ON KAIKKIEN AIKOJEN PELI...

Nälkäpeli on ohi, mutta kärsimys ei. Juuri ennen koko maan kattavaa voitonkiertuetta, jolle voittajapari pakotetaan, presidentti Snow tekee epämiellyttävän vierailun Katnissin kotiin. Hän syyttää tyttöä siitä, että tämän käytös pelissä yllyttää ihmisiä kapinaan. Lisäksi hän on saanut vihiä, että Katnissin ja Peetan suhde olikin tekaistu. Voiko heidän kihlautumisensa yleisön edessä vielä pelastaa tilanteen?

Mikä loistava kirja! Luin ensimmäisen osan Nälkäpelistä viime vuoden lopussa ja tämä on kolmas kerta kun luen kyseistä sarjaa. Voi kun olisinkin ensimmäisen lukukerran jälkeen kirjoittanut sarjan herättämiä ajatuksia ylös, sillä tottakai tämän hetkiset fiilikset ovat paljon laimeammat. Ensimmäisen osan lukeminen tökki kolmannella lukukerralla ja annoin sille siksi neljä tähteä. Nyt voin vain todeta, että en ollut Nälkäpelille sopivalla fiiliksellä ensimmäisen osan parissa. Tämä toinen taas.. noh, nautin tästä täysin rinnoin! Tämä ei tökkinyt sitten lainkaan. En menettänyt hermoja Katnissiin kertojana Vihan liekeissä kertaakaan. Tämä vain oli pelkkää mahtavuutta koko kirja.

Nälkäpeli ei lopu koskaan. Painajaiset Nälkäpelistä seuraavat Katnissia kotivyöhykkeelle, eikä hän siksi saa nukuttua. Melkeinpä heti kotiutumisen jälkeen on alettava valmistautumaan voittajien kiertueelle vyöhykkeiden läpi. Katniss ja Peeta joutuvat kohtaamaan kuolleiden tribuuttien perheet ja surun. Joudutaan myös elämään jatkuvassa pelossa. Pelko kapinan kasvamisesta, pelko presidentistä ja hänen teoistaan, pelko siitä onko kukaan koskaan turvassa. Ja miten ihmeessä presidentti voi tietää kaiken? Kun voittajakiertue on ohi, Nälkäpelin ei silti anneta unohtua. Kiertueen jälkeen koko Panemille paljastetaan 75. Nälkäpelin (eli neljännesjuhlan) erikoisuus. Edellisessä neljännesjuhlassa osallistujia oli 24 sijaan 48, joten jotain erikoista on luvassa tässäkin juhlavuodessa.

Peeta on kyllä ehdoton lempparini tässä kirjassa. En meinannut kestää Katnissin ja Peetan viileitä välejä kirjan alussa. Meinasin tulla hulluksi. Tosin Gale sai minut hermostumaan vielä enemmän. Gale voisi painua hitoille ja jättää Katnissin rauhaan.. tätä mieltä minä olen (koska Peeta <3). Ja jos nyt puhutaan kirjan aiheuttamista tuntemuksista, niin pakko mainita presidentti Snowsta. Presidentin julmuus tulee entistä enemmän esille tässä osassa sekä presidentti aiheuttaa minussa vielä näin kolmannellakin lukukerralla kylmät väreet. Harmittaa tosin, että oman mieleni tuottaman hirvittävän presidentin tilalle on nykyään tullut elokuvissa Snowta näyttelevä Donald Sutherland.

Tässä on dystopia jota suosittelen kyllä kaikkia kokeilemaan. Tätä parempaan dystopiaan en ole törmännyt. Tosin eipä ole dystopiaa hirveästi tullut edes luettua (vielä). Mutta Divergentin eli Outolinnun tämä ainakin voittaa 6-0. Minulla olisi toki enemmänkin sanottavaa tästä kirjasta, mutta en halua spoilata teitä ketkä ette ole kirjaa lukeneet tai elokuvaa nähneet (Onko teitä vielä?!).

Arvosana: ♥♥♥♥♥

Teos: Vihan liekit

Kirjailija: Suzanne Collins

Sivuja: 412 (pokkarissa)

Kustantaja: WSOY

Kirjasarja/Trilogia: Nälkäpeli #2

Mistä: Omasta hyllystä

SUZANNE COLLINS - NÄLKÄPELI

Nälkäpeli #1

Kuva täältä

TÄLTÄKÖ NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN MAAILMA?

Luonnonkatastrofit, kuivuus, myrskyt, tulipalot ja tulvat nielivät suuren osan Pohjois-Amerikasta. Loput hävitti jäljelle jääneestä ruoasta käyty sota. Raunioista syntyi Panem. Sen kansalaiset nousivat kapinaan hallitsijoitaan vastaan, mutta hävisivät taistelun. Rangaistuksesi kehitettiin nälkäpeli. Siinä nuoret pakotetaan vaativiin olosuhteisiin luonnonalueelle, jossa heidän on tapettava toisensa. Viimeinen hengissä selviytyjä on pelin voittaja.

Nälkäpeli-trilogian ensimmäisessä osassa 16-vuotiaan Katniss Everdeenin kyvyt joutuvat koetukselle. Hän ilmoittautuu peliin vapaaehtoiseksi pelastaakseen pikkusiskonsa, jonka epäonneksi arpa lankeaa...

Tämä oli kolmas kerta minulle kun luin kyseisen kirjan. Nyt voin vain ajatella, että saisinpa takaisin sen hetken kun luin tämän kirjan ensimmäisen kerran. En tule ikinä unohtamaan sitä fiilistä, kun olin saanut luettua tämän kirjan loppuun. En nimittäin laskenut kirjaa hetkeksikään kädestäni ennen kuin viimeinen sivu oli käännetty ja muistan vieläkin järkytykseni kun viimeinen lause kirjassa oli "Ensimmäisen kirjan loppu." En ollenkaan tiennyt kyseessä olevan trilogia. Jouduin elämään tuskalliset pari kuukautta kun odotin seuraavan osan suomennosta...Tämä nyt kumminkin riittää ensimmäisestä lukukerrasta.

Omistan Nälkäpelin pokkarina, joten se mahtui mukavasti laukkuuni lentokoneessa. Tarkoituksena on ollut lukea trilogia pitkään uudestaan, joten ajattelin nyt olevan sopiva hetki virkistää muistia ennen kuin menen katsomaan Matkijanärhi osa 2 elokuviin. Tosin tämän tavoitteen saan kyllä unohtaa, sillä en mitenkään ehdi lukea kahta seuraavaa osaa kuukauden sisällä.

Ensimmäiset ajatukset 10 sivun jälkeen lentokoneessa minulla olivat "Mitä minä oikein luen!?". Tuntui, että teksti vain töksähteli eteenpäin ja oli täynnä kirjoitusvirheitä. Minulla meinasi iskeä paniikki siitä, mitä yhdelle kaikkien aikojen suosikilleni on tapahtunut parissa vuodessa. Ja paniikki siitä, että tämänkö kökkö kirjan kanssa minä nyt sitten Lontoon reissuni vietän. Pohdin tämän töksähtelevyyden johtuvan siitä, että olin viimeisimmäksi lukenut Potteria englanniksi. Minulla kesti ensimmäisen osion verran tottua kirjan kirjoitustyyliin, mutta toisen osion alussa aloin taas muistamaan miksi nautin kyseisestä kirjasta. Onko joku lukenut tämän suomeksi ja englanniksi? Kumpi oli parempi?

Nälkäpelin maailma sijoittuu diktatuuriseen Panemiin, luonnonkatastrofien hävittämään entiseen Pohjois-Amerikkaan. Panemiin kuului alunperin pääkaupunki Capitol ja sen kolmetoista vyöhykettä. Vyöhykkeet järjestivät kapinan pääkaupunkia vastaan jonka seurauksena vyöhyke 13 tuhottiin ja Capitol järjesti vyöhykkeille rangaistukseksi raa'an Nälkäpelin.

Joka vuosi järjestetään uusi Nälkäpeli. Jokaiselta vyöhykkeeltä valitaan Tribuuteiksi yksi tyttö ja yksi poika. 24 osallistujaa sysätään areenalle vaativiin olosuhteisiin, missä nuoret/lapset tappavat toisiaan ja viimeinen hengissä selviytyjä on voittaja. Koko Panem seuraa Nälkäpeliä Tv:stä, eli tämä on "viihdyttävää" tosi-TV:tä.

Päähenkilönä toimii 16-vuotias Katniss Everdeen vyöhykkeeltä 12. Ja ah, ennen niin rohkea ja upea Katniss olikin muuttunut mielestäni ärsyttäväksi ja itsepäiseksi. Okei, oli minulla hyviäkin hetkiä Katnissin kanssa, varsinkin itse nälkäpelin aikana. Mutta välillä teki mieli heittää kirja seinään, niin kovin ärsytti ihastuttava päähenkilömme ajatuksineen ja tekoineen. Peeta taas (toinen hyvin tärkeä henkilö kirjassamme) oli yhtä ihana kuin aina ennenkin. Oikeasti molemmat päähenkilömme ovat hyvin onnistuneita. Kumpikin heistä on aidon oloisia, he tekevät virheitä, ovat pelokkaita ja haavoittuvaisia.

Nautin eniten tässä kirjassa siitä kun ollaan Nälkäpelissä, eli osiot 2 ja 3. Se mitä kaikkea ihminen keksii selviytyäkseen hengissä vaikeissa olosuhteissa on minusta hyvin kiehtovaa. Ja luinkin taas yhdessä hujauksessa areenasta kertovan osion. Monen mielestä kirja on varmasti hyvin ennalta arvattava, mutta minulle se ei sitä ollut ensimmäisellä lukukerralla. Okei varmasti tajusin sen, että kuka sinne Nälkäpeliin joutuu, mutta melkeinpä kaikki muu loppuratkaisua myöten tulivat aivan puskista. Ehkä siksi tämä onkin noussut suureksi suosikikseni. Voi kun vieläkin pystyisin lukemaan kirjoja niin, etten koko ajan arvailisi mitä tuleman pitää ja saisin kokea yllätyksellisiä loppuratkaisuja.

Minusta Collins on luonut upean maailman. Hyvin erilainen kuin esim. Rowlingin Potter maailma, mutta samalla tavalla hyvin kiehtova. Nälkäpelin maailma on vain paljon julmempi ja raakamaisempi. 

Muutama vuosi sitten kun olin aivan Nälkäpelin lumoissa, pakotin ystäviäni lukemaan Nälkäpelin ja vertasin tätä jopa Harry Pottereihin. Nyt tietysti olen sitä mieltä, ettei tämä millään voi voittaa Pottereita, sillä Potter huumani ei ole ikinä laskenut. Olen aina ennen arvostellut tämän kirjan 5 tähdellä,  joten tämä raastoi hieman sydäntäni kun jouduin antamaan 4 tähteä. Huomasin kolmannella lukukerralla paljon sellaista kirjasta mitä en ennen ollut ajatellut. Hieno teos tämä on edelleenkin ja suosittelen oikeasti kaikkia lukemaan tämän trilogian.. Tai ainakin tämän ensimmäisen osan. :)

Arvosana: ♥♥♥♥

Teos: Nälkäpeli

Kirjailija: Suzanne Collins

Sivuja: 389 (pokkari)

Kirjasarja/Trilogia: Nälkäpeli #1

Kustantaja: WSOY pokkari

Mistä: Oma kirjahylly