tiistai 31. tammikuuta 2017

L.M. MONTGOMERY - ANNAN NUORUUSVUODET



Anna-sarjan ensimmäisessä romaanissa Anna Shirley tulee lastenkodista Vihervaaraan Marilla ja Matthew Cuthbertin kasvatiksi. Tunteellinen ja vilkas punatukka ei aina sovi perinteisten teekutsujen hillittyyn ilmapiiriin, mutta koulussa Anna päihittää jopa paikkakunnan nuoren älykön Gilbert Blythen. Ystävänsä Diana Barryn kanssa Anna perustaa tyttöjen kirjallisen klubin. Neitoset odottavat innokkaasti kolmetoistavuotispäiviään, jolloin he saavat luvan solmia hiuksensa aikuismaiselle nutturalle. 

Osallistuin ensimmäistä kertaa kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen. Tällä neljännellä kierroksella klassikkohaastetta emännöi Yöpöydän kirjat -blogin Niina. Ihan mahtavaa, että näitä klassikkohaasteita järjestetään, sillä muuten lukupinooni meinaa tarttua vain niitä uutuuksia! Alkuperäinen suunnitelmani oli, että luen Jane Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon, mutta eihän suunnitelmat ikinä pidä. Aloitin kuuntelemaan Annan nuoruusvuosia jo syksyllä äänikirjana (hyvin satunnaisesti kylläkin) ja kuukausi sitten otin kirjan siihen rinnalle. Luin ja kuuntelin hyvin rauhalliseen tahtiin yhden tai kaksi kappaletta kerrallaan. Viimeiset 80 sivua luin kirjasta eilisen illan ja tämän päivän aikana ja voisin väittää, että nautin niistä kaikista eniten.

Annan nuoruusvuodet kertoo orpotyttö Annasta, joka väärinkäsityksen seurauksena päätyy asumaan Marilla ja Matthew Cuthbertin, yli viisikymmenvuotiaiden siskon ja veljen luokse Avonlean kylään Prinssi Edwardin saarille. Heidän taloaan kutsutaan Vihervaaraksi ja sen suurta luontoa Anna pääseekin ihastelemaan. Anna on aivan mahtava persoona! Okei aluksi en tiennyt, että pidänkö Annasta vai en.. mutta ei siinä kauan mennyt kun tyttö voitti minut puolelleen kaikilla kommelluksillaan. Ja niitä kommelluksia, niitä sattuu nuorelle Annalle paljon! Kirjaa lukiessa/tai kuunnellessa sai kyllä nauraa ääneen.

En todellakaan olisi osannut arvata kuinka paljon tästä pidän. Rakkaus syttyi pikkuhiljaa ja viimeisten sivujen aikana itkin sekä ilosta, että surusta ja ajattelin vain etten halua tämän loppuvan. Kirjassa eletään 1800- ja 1900-lukujen vaihdetta joka tuo kirjaan ihastuttavan tunnelman. Tämä tunnelma välittyy lukijalle hyvin. Tavallaan harmittaa etten ole lukenut tätä jo aiemmin, mutta näköjään tähän voi rakastua näin vanhempanakin.

Olen iloinen, että päädyin lukemaan tämän kirjan. Yritin joskus 5 vuotta sitten aloittaa Anna-sarjaa, mutta luovutin varmaan ensimmäisen 20 sivun jälkeen. Nyt odotan innolla sarjan seuraavia osia, sekä haluan tutustua L.M Montgomeryn muihinkin teoksiin! Suosituksia?


Arvosana: 
Teos: Annan nuoruusvuodet
Kirjailija: L.M Montgomery
Sivuja: 282
Kustantaja: WSOY
Kirjasarja/Trilogia: Anne of Green Gables #1
Mistä minulle: Kirjaston poistomyynti 

Helmet lukuhaaste 2017: 5. Kirjassa liikutaan luonnossa
Popsugar reading challenge: 4. An audiobook

17 kommenttia :

  1. Anna (ja Montgomery) on aivan ihana<3 Annojen lisäksi suosittelen Runotyttöjä, Sinistä linnaa ja Vanhan kartanon Patia. Montgomery-fanien kesken on ikuinen väittely aiheesta Anna vs. Runotyttö, mutta itse en ainakaan osaa valita sankarittarista mieluisampaa. Annan elämänasenne on kyllä aivan ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runotyttöä ja Sinistä linnaa olen ajatellutkin! :) Vanhan kartanon Patiasta en ole kuullutkaan! Mutta voi että, Anna on kyllä ihana<3

      Poista
  2. Mulla on lämpimiä muistoja Montgomeryn Anna-kirjoista. (: Niissä on sellanen miljöö että se tempasee mukaansa, haluais päästä sinne itsekin seikkailemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaa! Kaikki on kuvattu niin kauniiksi<3 Luonto oli myös iso osa kirjaa mielestäni :)

      Poista
  3. Tämä oli niitä kirjoja mitä näin nuorempana kaikkialla mutta en ikinä lukenut. Ehkä olisi nyt aika yrittää korjata asia, kun se tuosta hyllystä kuitenkin löytyy :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama! Siksi tähän halusinkin vihdoin tarttua :D Ja koska melkein koko sarja löytyy omasta hyllystä.. :'D suosittelen kyllä :) oli tutustumisen arvoinen teos!

      Poista
  4. Annat ovat ihania! Juuri otin tämän äänikirjana kuunteluun, vaikka viime vuonna vasta luin viimeisimmän kerran. Näistä tulee paljon lapsuusmuistoja mieleen. Runotytöt ovat tietysti toinen Montgomeryn klassikko, itse tykästyin myös Siniseen linnaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en saa näistä lapsuusmuistoja, mutta se ei onneksi haittaa :) Ihanaa, että nämä kestää monta lukukertaa<3 Moni onkin Runotyttöä ja Sinistä linnaa suositellut, pitää kokeilla niitä tämän sarjan jälkeen. :)

      Poista
  5. Mulla olisi tämä koneella e-kirjana, mutten oikein jaksa lukea niitä. Olen joskus lapsena lukenut, mutta en muista siitä juurikaan mitään. Olisi kiva koittaa joskus uudestaan. /Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä latasin Elisa kirjaan e-kirjana ja äänikirjana.. Kuuntelin pelkästään.. E-kirjaa en tainnut edes avata. Onneksi nää sai ilmasiks! Huomasin kyllä, että lukiessa sain kirjasta ehkä enemmän irti kuin kuunnellessa. Tykkäsin lukea tuota vanhaa painosta mikä miulla on!

      Poista
  6. Minä luin tämän klassikkohaasteen toiseen osaan. Ja ihastuin sinun tavoin. Olin aikaisemmin lukenut Pienen runotytön joka sekin on ihana. Lukijat jakantuvat yleensä sen mukaan, kokevatko olevansa enemmän Anna ja Emilia. Molemmissa on piirteitä, joihin samaistun, mutta Emiliassa jokin kolahti vielä kovempaa. Kannattaa lukea myös Eleanor H. Porterin Iloinen tyttö. En lukenut tyttökirjoja lapsena (poikkeuksena F.H. Burnettin Salainen puutarha, jonka luin joskus 5.-6. luokalla), niin nyt blogin aikana aikuisena lukenut näitä ja ihastunut kerran toisensa jälkeen. Enkä lapsena välttämättä olisi näistä niin paljoa pitänytkään kuin nyt, koska olin heppatyttö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin joskus ala-asteella lukea Porterin iloista tyttöä.. Se on äitini lapsuuden suosikkeja ja löytyy siis hänen kirjahyllystään. En vain jaksanut silloin keskittyä tuollaiseen ns. "vanhanaikaiseen" tekstiin :D Se on siis myös lukulistallani, mutta hyvä että muistutit! Salainen puutarha pitäisi myös lukea! En ole lukenut mitään näitä nuorempana.. Olinkin huono lukija silloin :D

      Poista
  7. Luin sarjan viimeksi kokonaan läpi 1,5 vuotta sitten ja tykkään edelleen yhtä paljon kuin lapsena. Mä en ole tykännyt Runotytöistä, kun Anna on menevämpi ja henkilönä vähän särmikkäämpi kuin Emilia. Montgomeryn aikuisten kirjoja en ole vielä kaikkia lukenut ja tähän mennessä paras on ollut Sininen linna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootan kyllä innolla mitä itse tykkään Runotytöstä! :) Harmi, että näin kauan miulla kesti tutustua Mongomeryn tuotoksiin!

      Poista
  8. Ihanaa ja mahtavaa, että tartuit Annan nuoruusvuosiin! Se on ehdoton lempikirjani, kuva sielustani! <3

    Vanha ja kuvaileva tarinankerronta voi puuduttaa joitakuita nykylukijoita, minkä voisin ajatella olevan syy sinunkin aiempaan luovuttamiseen (?). Tarinahan lähtee varsin hitaasti käyntiin. Itse tykkään teoksesta muun muassa juuri sen takia, että siinä on paljon ihania ja kauniita kuvailuja, mutta myös tapahtuu kaikkea hauskaa ja kiinnostavaa. Mahtavaa kuulla, että kirja vei sinutkin lopulta mennessään ja sai jopa sinut liikuttumaan kyyneliin! Olen lukenut kirjan lukemattomia kertoja ja ihan joka kerta itken teoksen viimeisten sanojen kohdalla. Loppu on niin kauniin haikea. Luen lopun tai koko viimeisen luvun usein, kun minulla on elämässä vaikeuksia ja kun koen olevani Annan tavoin "tienmutkassa" ja tulevaisuus pelottaa.

    Tässä olet saanutkin jo useita suosituksia. Itse suosittelen Annan jatko-osien lisäksi kaikkein eniten Runotyttö-kirjoja. Sininen linna on kyllä myös aivan huippu ja valloittava teos. Marigoldin lumottu maailma on myös ihana. Itse luen tällä hetkellä Montgomeryn päiväkirjaa englanniksi (niitä ei olekaan suomennettu), ja se on todella kiinnostavaa luettavaa! Voin suositella päiväkirjoja ehkä sitten, jos ja kun olet hurahtanut syvemmälle Montgomeryn maailmaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on mahtavaa!<3

      Uskoisin todellakin, että tuo vanha tarinankerronta on ollut minulle se kompastuskivi. Ehkä sen alun hitauden ylipääsemiseen auttoi äänikirjan kuuntelu. En tiedä miten olisi käynyt jos olisin aloittanut taas kirjan lukemisella. :D Katsotaan jos tämän jälkeen olisi helpompi lukea näitä vanhempia kirjoja. :) Melkein tippa tulee linssiin tälläkin hetkellä kun ajattelenkin sitä kirjan loppua!

      Kiitos suosituksista :)!

      Poista
  9. Tähän ei voi muuta kuin lisätä paljon sydämiä ja muistoja nuoruudesta ja jonain päivänä sitä aikaa, että voi palata näiden kirjojen pariin ♥♥♥♥♥♥

    VastaaPoista

Kiitos kommentista ! :)